Dancing with the night. The night fell off your mind..

Heis!

Pahoittelen, etten ole toviin kirjoitellut. Ei ole oikein jaksanut.

Perjantai-iltana kävin lenkillä lupausteni mukaan. Oli ihan hauska juoksennella, kun ihmiset ajoivat ohi Vappuvetimissä ja matkustajilla lonkerotölkit käsissään. Jonkin verran tuli katseita, varmaan ajattelivat, että "hullu jätkä juoksee vaan, vaikka voisi bilettää". :D

Lauantaiaamuna kävin jälleen juoksemassa. Oli vain jostain syystä pakko päästä lenkille, mutta juokseminen ei kiinnostanut yhtään. Lenkistä tuli väkinsin yrittämistä ja potutuskäyrä saavutti korkeita lukuja. No, tulipahan ainakin juostua. :D
Iltapäivällä läksimme Lindan kanssa kohti Helsinkiä veljen ja tämän avovaimon luokse. Kävimme ensin Myyrmäessä keilaamassa (minä voitin), jonka jälkeen kaupassa ostamassa ruokaa iltaa varten.
Veikan kotona pelattiin Monopoli Deal- korttipeliä. Aika hauska versio Monopolista. Tarkoitus on saada kolme kokonaista kiinteistöä ja sitten voittaa. Toisilta voi kavaltaa, vaihtaa, vaatia veroja, yms, riippuen, mitä kortteja pakasta nostaa. :P
Pelattiin myös Buzz musa- ja sporttivisoja. Aina yhtä hauskoja. Ja tottakai syötiin!:
Harmi, ettei veljeni moottoripyörä ollut hänellä kotonaan, vaan se oli ajettu renkaiden vaihtoon veljen appiukon luokse. Ensi kerralla sitten. :)

Sunnuntaina nukuimme kaikki neljä puoli kahteentoista asti. Yllättävää itseltäni, sillä a) nukuin lattialla b) herään yleensä aina ennen seitsemää. :D Pelattiin muutamia kierroksia Monopolia ja saatoin Lindan bussipysäkille. Hänellä oli koulujuttuja kesken ja niiden palautukset liian lähellä. joten hän läksi tekemään niitä. Itse jäin vielä kyläilemään.
Kävimem Subissa syömässä ja veikka laittoi AMK-haalarinsa päälle, kuten kuuluukin. Itselläni ja veljen avokilla oli ylioppilaslakit. Toivon todella, että ensi Vappuna saan itsekin pitää AMK-haalareita ylläni.

Illalla tulin kotiin ja valvoin aivan liian pitkään. Kello oli jotain puoli viisi, kun menin nukkumaan. Aamulla oli sitten huisin hauska herätä rättiväsyneenä töihin. Ei kaikki intiaanit kanootissa meikäläisellä. -,-

Maanantain työpäivä oli odotetusti vähän väsynyt, mutta jaksoin silti valvoa iltaan asti ja katsoa Suomen jääkiekko-ottelun. Meni jännäksi, joten se osaltaan varmasti auttoi hereillä pysymisessä.

Eilen oli myös mukava työpäivä. :) Töiden jälkeen jäin Rajamäelle, sillä treenit olivat ensimmäistä kertaa uudella salillamme.
Treenit olivat huikean hyvät! Sparrasimme kamojen kanssa ja ilman, sekä potkimme pistareihin. Vaikka matto onkin toistaiseksi vielä liukas, niin huomattavan paljon mukavampi on sillä alustalla pyöriä kuin liikuntasalien lattioilla. Turusta asti treeneihin tullut Laura oli oivallinen sparrivastustaja. Hän potkii hyvin, mukavan kovaa ja liikkuu eri tavalla kuin seuratoverini, joiden tekemiseen olen jo tottunut. Toivon, että Laura tulee jatkossakin vierailemaan treeneissämme.
Ottelutreenien jälkeen jäimme Juhan kanssa vielä höntsäämään. Pitkästä aikaa treenasimme BJJ:tä. Kertailimme tuttuja asioita ja kokeiltiin paria uuttakin juttua. Loppuun vielä hyppynarua ja Juhalle pistareiden pitämistä. Onnistunut päivä!

Tänään olisi perustekniikkatreenit ja kroppa on ihan jumissa. Niska meni kipeeksi painista, vasemmassa reidessä on puujalka, kun sain Lauran potkun sopivasti "oikeaan" kohtaan ja lihakset on jumissa ihan vain treenaamisesta. Mutta kyllä illalla taas jaksaa. :) Kerkeän ottaa vaikka päiväunetkin, jos väsymys jatkuu.


Sitten pari asiaa, joista olen vähän huolissani tai jotka aiheuttaa mulle päänvaivaa:

- Olen hakenut opiskelemaan (taas) ja tällä kertaa tiedän, että pääsen pääsykokeisiin ainakin yhteen paikkaan. Kyseinen koulu vain sijaitsee Espoon Leppävaarassa, eikä mulla ole mahdollisuuksia käydä koulua Nurmijärveltä käsin, vaan mun on muutettava lähemmäksi. Joko Kannelmäen tietämille tai Espooseen. Ei ole yhtään kiva juttu, kun olen asununut Nurmijärvellä nyt 17 vuotta. Täällä on Linda, mun harrastukset, tutut ihmiset... Jos joudun muuttamaan, niin harrastusten jatkaminen ja ihmisten näkeminen vaikeutuu todella, todella paljon.


- Seuramme järjestää tulevana lauantaina vyökoeleirin, johon aion osallistua. Leirillä on kolmet harjoitukset ja yksi vyökoeosuus, joihin en ole saanut syystä tai toisesta kutsua. Olen suorittanut nykyisen punaisen vyön joulukuussa 2007, eli siitä on kulunut jo tovi aikaa. Periaatteessa mulle ei ole väliä, minkä värinen vyö pukua pitää paikoillaan, mutta silti tuntuu kohtuuttomalta, etten saa kutsua kokeisiin. Olen treenannut moninkertaisesti sen määrän, mitä missä tahansa muussa seurassa vaaditaan mustan natsan kokeeseen. Meidän seurassa ei näemmä pääse etenemään punaista vyötä ylemmäs. Tänään voisin kyllä kysyä treeneissä, milloin on koe, johon pääsen yrittämään. Joskaan, mielestäni se ei ole millään muotoa mun asia kysyä siitä, vaan pyyntö pitäisi kyllä tulla valmentajien aloitteesta.