Heips!
Eli Sonatan Letter to Dana- biisistä tuo otsikko tällä kertaa.
Keskiviikkona olimme siis tyttöystäväni ja meidän yhteisen ystävämme kanssa Sonata Arctican keikalla Helsingin nosturissa.
Tapahtumia kyllä riitti. Ensin nukahdin bussiin kun olin matkalla Helsinkiin. Herättyäni huomasin, että olemme pysähtynyneet laiturille, kuskia tai muita matkustajia ei näkynyt missään. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitenhän ihmeessä pääsen bussista ulos. :D Mutta huomasin vivun etuoven yläpuolella ja poistin ilmanpaineet ovesta ja työnsin oven auki. Valitettavasti en enää saanut ovea kiinni. Viereisen bussin kuskilla oli hämmästynyt ilme, kun kävelin bussista ulos. :D
Pyöriskelin Kampissa hetken ja törmäsin Peppeen, meidän koulun entiseen oppilaaseen. Tosi kiva yllätys törmätä juuri häneen, kun ei olla hetkeen nähty missään. :)
Tapasimme Niinan kanssa Narikkatorilla ja läksimme kohti yliopistoa, jossa Linda oli opiskelemassa. Sieltä sitten kävelimme Nosturille ja matkalla kävimme kaupassa ostamassa vähän herkkuja. :)
En oikein ymmärtänyt ideaa, miksi katsojat päästettiin sisään kaksi tuntia ennen keikan alkua, kun tapahtumassa ei ollut edes lämppäreitä. Itse keikka sen sijaan oli aivan loistava!! Ei ollut koko keikka akustinen, niin kuin ensin luulin, vaan he soittivat muutaman kappaleen akustisena. Huikean hienon kuuloista!
Myös vanhempaa tuotantoa tuli pitkästä aikaa. Mary Lou, Victoria's Secret, Letter to Dana..
Ennen kotimatkaa kävimme McDonaldsissa syömässä.
Eilinen päivä alkoi väsyneesti, kun en keikan vuoksi ehtinyt nukkua kuin nelisen tuntia.
Luistelin Rajamäeltä Kiljavalle koulutukseen, jossa vietinkin sitten kokonaista kahdeksan tuntia. Teoriaosuus oli mielenkiintoista ja hyödylliseltätuntuvaa, mutta käytäntö ei tarjonnut mulle yhtään mitään. Samoja asioita kuin taekwondon peruskurssin itsepuolustustreeneissä. Noh, tulipahan käytyä, ei haittaa lainkaan.
Päätin luistella Kiljavalta kotiin asti, kun Nurmijärvelle tulee sellainen mukava tie, jossa ei paljoa autoja liiku.
Auringonpaisteessa oli mukava luistella. :)
Kotona ei ruokaa ollut, enkä kerinnyt enää ruokaa tehdäkään, joten kävin ennen treenejä ostamassa juotavan jogurtin.
Treenit olivat todella hyvät. Vetäjänä toimi Suomen liikesarjamaajoukkueen jäsen, Adina. Teimme ihan perustekniikoita, mutta kilpapoomsetyyliin. Olin alusta lähtien ihan hapoilla, sillä päivänmittaan oli tullut liikuttua aikamoisesti, eikä ravintoa ollut tarpeeksi. Lopussa teimme 1-5 poomset.
Kotiinlähtiessä iski iso paniikki,. kun huomasin avaimieni kadonneen. Onneksi ne kuitenkin löytyivät kotiovestani. :)
Tänään on ollut kaunis ja kiva päivä tähän asti. Tuntuu hassulta, että työviikko on jo ohi, kun vastahan viikonloppu oli. Mutta en valita. Illalla voisin käydä lenkillä ja kenties myös huomisaamuna.
Huomenna Lindan, veikan ja veikan avovaimon kanssa keilausta, Singstaria, Buzzia ja hyvää ruokaa. Sunnuntaina Kaivopuistoon pyörähtämään.
Iso kiitos jälleen kaikille, jotka ovat jaksaneet tekstin lukea alusta loppuun asti!
Hyvää Vappua, olkaahan ihmisiksi! <3
-Jari
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti