29. huhtikuuta 2011

Little Dana O'Hara oh Dana my dear..

Heips!

Eli Sonatan Letter to Dana- biisistä tuo otsikko tällä kertaa.
Keskiviikkona olimme siis tyttöystäväni ja meidän yhteisen ystävämme kanssa Sonata Arctican keikalla Helsingin nosturissa.
Tapahtumia kyllä riitti. Ensin nukahdin bussiin kun olin matkalla Helsinkiin. Herättyäni huomasin, että olemme pysähtynyneet laiturille, kuskia tai muita matkustajia ei näkynyt missään. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitenhän ihmeessä pääsen bussista ulos. :D Mutta huomasin vivun etuoven yläpuolella ja poistin ilmanpaineet ovesta ja työnsin oven auki. Valitettavasti en enää saanut ovea kiinni. Viereisen bussin kuskilla oli hämmästynyt ilme, kun kävelin bussista ulos. :D

Pyöriskelin Kampissa hetken ja törmäsin Peppeen, meidän koulun entiseen oppilaaseen. Tosi kiva yllätys törmätä juuri häneen, kun ei olla hetkeen nähty missään. :)
Tapasimme Niinan kanssa Narikkatorilla ja läksimme kohti yliopistoa, jossa Linda oli opiskelemassa. Sieltä sitten kävelimme Nosturille ja matkalla kävimme kaupassa ostamassa vähän herkkuja. :)
En oikein ymmärtänyt ideaa, miksi katsojat päästettiin sisään kaksi tuntia ennen keikan alkua, kun tapahtumassa ei ollut edes lämppäreitä. Itse keikka sen sijaan oli aivan loistava!! Ei ollut koko keikka akustinen, niin kuin ensin luulin, vaan he soittivat muutaman kappaleen akustisena. Huikean hienon kuuloista!
Myös vanhempaa tuotantoa tuli pitkästä aikaa. Mary Lou, Victoria's Secret, Letter to Dana..
Ennen kotimatkaa kävimme McDonaldsissa syömässä.

Eilinen päivä alkoi väsyneesti, kun en keikan vuoksi ehtinyt nukkua kuin nelisen tuntia.
Luistelin Rajamäeltä Kiljavalle koulutukseen, jossa vietinkin sitten kokonaista kahdeksan tuntia. Teoriaosuus oli mielenkiintoista ja hyödylliseltätuntuvaa, mutta käytäntö ei tarjonnut mulle yhtään mitään. Samoja asioita kuin taekwondon peruskurssin itsepuolustustreeneissä. Noh, tulipahan käytyä, ei haittaa lainkaan.
Päätin luistella Kiljavalta kotiin asti, kun Nurmijärvelle tulee sellainen mukava tie, jossa ei paljoa autoja liiku.
Auringonpaisteessa oli mukava luistella. :)

Kotona ei ruokaa ollut, enkä kerinnyt enää ruokaa tehdäkään, joten kävin ennen treenejä ostamassa juotavan jogurtin.
Treenit olivat todella hyvät. Vetäjänä toimi Suomen liikesarjamaajoukkueen jäsen, Adina. Teimme ihan perustekniikoita, mutta kilpapoomsetyyliin. Olin alusta lähtien ihan hapoilla, sillä päivänmittaan oli  tullut liikuttua aikamoisesti, eikä ravintoa ollut tarpeeksi. Lopussa teimme 1-5 poomset.

Kotiinlähtiessä iski iso paniikki,. kun huomasin avaimieni kadonneen. Onneksi ne kuitenkin löytyivät kotiovestani. :)

Tänään on ollut kaunis ja kiva päivä tähän asti. Tuntuu hassulta, että työviikko on jo ohi, kun vastahan viikonloppu oli. Mutta en valita. Illalla voisin käydä lenkillä ja kenties myös huomisaamuna.
Huomenna Lindan, veikan ja veikan avovaimon kanssa keilausta, Singstaria, Buzzia ja hyvää ruokaa. Sunnuntaina Kaivopuistoon pyörähtämään.

Iso kiitos jälleen kaikille, jotka ovat jaksaneet tekstin lukea alusta loppuun asti!
Hyvää Vappua, olkaahan ihmisiksi! <3

-Jari

27. huhtikuuta 2011

Hear the bells ringing. They're singing that you can be healed right now.

Heippa hei!

Kävin siis lauantaiaamuna lenkillä, juoksin 4.9km ja upeassa kelissä. Muutoin lauantai meni televisiota katsellen ja musiikkia kuunnellen. Illalla sain vielä inspiksen, että käyn uudelleen lenkillä. Sekin oli vajaa 5km. :)

Sunnuntaina lähdin heti aamupuuron jälkeen Rajamäelle ja seuramme uutta salia siivoamaan.
Tekemistä oli runsaasti, roskat piti siirtää lattialta pois, lattia piti lakaista, imuroida ja pestä kahteen kertaan, ennen kuin aloimme laittaa ottelualuemattoja paikoilleen. Kaikki reunapalat piti leikata sopivan muotoisiksi, jotta ne mahtuivat kohdilleen. Mielenkiintoista siitäkin teki se, että oli vain yksi mattoveitsi ja monta terää. Joten leikkasimme mattoja pelkillä terillä. Viiltohaavojen mahdollisuus oli siis ilmeinen, mutta mitään ei tapahtunut kuitenkaan. Kävimme välissä syömässä Caprissa seuramme piikkiin ja jatkoimme taas urakoimista.
Olin kotona vasta kuuden jälkeen, enkä enää jaksanut tehdä juurikaan mitään. Katselin siis Housea ja kuuntelin musiikkia.
Täytyy sanoa, että salista tuli hieno!! Ja ensi viikon tiistaista lähtien treenit alkavat pyöriä vain siellä.
Tämä on seuran kannalta todella hyvä asia, sillä nyt emme ole riippuvaisia koulujen saleista ja voimme näin treenata myös lomien aikana.




Koko maanantaipäivä meni aivastellessa ja nenää niistäessä. Allergiaoireet alkoivat olla jo sietämättömiä, eikä edellispäivän siivoustalkoot pölyisessä salissa auttanut asiaa lainkaan. Tarkoitus oli käydä lenkillä, mutta ei kyllä paljoa mieli tehnyt kun ei saanut edes hengitettyä kunnolla.

Eilen päästiin vihdoin taas töihin neljän päivän lomajakson jälkeen. Edelleen upeat kelit jatkuvat ja oli todella lämmin. Töissä oli mukava päivä, kuten melkeinpä aina on.
Kotona kerkesin olla reilun tunnin ja syödä, ennen kuin piti lähteä ottelutreeneihin.
Treenit menivät hyvin, porukkaa oli paikalla ihan kivasti. Meitä isoja oli kyllä vain kaksi, mutta sehän riitti. Potkittiin jo tutuksi tulleita, pyöriviä potkuja. Niin pistareihin kuin panssariinkin. Lopussa vähän sparrailtiin.
Suostuin eilen hoitamaan jatkossa meidän uuden salin siivouksen kerran viikossa. Se passaa oikein hyvin, sillä samalla voin treenailla myös itsekseni salilla. Siellä on kuitenkin pari säkkiä ja ottelumatot alustana. Palkaksi saan ilmaiset treenimaksut, jotka sopivat oikein hyvin. :P
Illalla juttelin veljeni kanssa puhelimessa koskien Vapun ohjelmaa. :P Toivottavasti sääennustus olisi vähän pielessä, eikä räntää sataisi niin kuin luvattiin.

Tänään sain kyydin töihin yllättävältä taholta kun kertausharjoituksissa tupakaverina ollut heppu nappasi kyytiinsä. :) Hauska sattuma.
Olen myös kerennyt tänään käydä lenkilläkin kun oli hyppytunti. Juoksin 5,15km ja koska siinä jäi niin mukavasti aikaa suihkussakäyntiinkin, niin aion käydä vastaisuudessakin keskiviikon hyppytunneilla lenkillä.
Pari tuntia töitä jäljellä ja sitten Sonata Arctican keikalle. :)) Loistava uutinen on, että he aikovat vetää keikan akustisena, jota en ole koskaan ennen kokenut livenä. Varmasti tulossa huikea keikka jälleen!!

Nyt näkemiin, kerron taas pian lisää elämöinnistäni.

-Jari

23. huhtikuuta 2011

Run to me, I'll run to you Let me crash into you..

Moikka!!

Torstai-ilta ei mennytkään Housen parissa kun unohduin taas koneelle. Säädin muutamien valokuvien värejä ja laitoin ne nettiin. :)

Eilen aamulla pesin pari koneellista pyykkiä, ennen kuin kaverini tuli ja lähdimme lenkille. Kyseessä oli ihan reipas kävelylenkki mukavassa vesisateessa... Noh, ei se mitään, en ole sokerista, vaikka aika herkku olenkin. ;)
Tuli talssittua vajaat 5km ja aikaa meni 45 minuuttia suunnilleen. Oli oikein mukavaa. :)

Sitten tiskasin kotona, tarkiotuksena olla valmis ennen kuin Linda tulee, mutta toisin kävi. Unohduin aina tasaisin väliajoin koneelle ja sitten Linda olikin jo oven takana. :D Noh, imuroin vielä ja sitten alettiin katsoa Detroitia. josta meillä oli seitsemän jaksoa näkemättä.
Välissä kävimme Caprissa hakemassa pitsat ja jatkettiin Detroitia eteenpäin. Vielä illemmalla käytiin kävelemässä viitisen kilometriä ja voi jösses, mikä auringonpaiste!! Olisin voinut kävellä vaikka koko yön, jos olisi vain aurinko paistanut. :) "Eksyttiin" hieman, kun käännyttiin yhdestä haarasta väärään suuntaan, josta ei ollutkaan suoraa tietä takaisin. Mentiin sitten jonkin varastoalueen läpi ja jouduttiin hyppimään aidan yli. :D
Loppuilta meni taas Detroitin kanssa ja Linda lähti kotiin.

Tänään olen taas pessyt pari koneellista pyykkiä. Seuraavan koneellisen jälkeen käyn juoksemassa pikkuisen lenkin, kun tuolla on noin hieno ilma! :) Toivottavasti pysyisikin tuollaisena!!
Muuta ohjelmaa ei toistaiseksi tälle päivälle olekaan. Ensin lenkki piti tehdä Lindan pikkuveljen kanssa, mutta hän joutuikin töihin.

Viikon päästä on Vappu ja mennään Lindan kanssa mun veljen ja hänen avovaimonsa luokse. Käydään Kaivopuistossa, pelataan Singstaria ja Buzz-visaa. Ja tottakai syödään hyvin. Veli ja hänen avovaimo ovat molemmat kokkeja ammateiltaan. :) Alkoholia en aio juoda, kun päätin Uuden vuoden aattona, että tämä vuosi on tipaton. En kyllä muutenkaan ole juonut kuin pari kertaa vuodessa.
Niiin, ja veli kun osti tuossa jokunen päivä sitten moottoripyörän, niin sitä täytyy käydä kokeilemassa myös! :)

Pyykkitupaan ------------->
<3:llä, Jari

21. huhtikuuta 2011

Your head is humming and it won't go, in case you don't know, The piper's calling you to join him, .

Heippa! :)

Tiistaina kävin valokuvaamassa jo maanantaina näkemäni musikaalin, Jengin. Otin reilu 450 kuvaa, jotka pitäisi käydä läpi nyt Pääsiäisloman aikana. Saa nähdä, saanko aikaiseksi. :P
Tykkäsin siitä oikein kovasti. Laulajat ovat koulussamme taitavia, vaikka ei kukaan ihan puhtaasti osaakaan laulaa. Nautin todella ja se oli niin hauskakin, että sai ihan kunnolla nauraakin
Illalla oli matsitreenit. Pitkästä aikaa sai kaikkien kamojen kanssa höntsätä. Oli tosi hankalaa, kun ei ole varsinaisesti ottelua treenannut pitkään aikaan. Mutta oli huisin hauskaa! :) Joskin sain peukalooni ja etusormeeni sellaisen tällin, etten nyt ihan tiedä, onko sormet murtuneet vai ihan vain nivelet venähtäneet.. Vasentä kättä en saa nyrkkiin. :/

Eilen oli tosi mukava työpäivä, mutta aika tuntui menevän todella, todella hitaasti. Kahdeltatoista kun katsoin kelloa ja totesin, että KOLME tuntia vielä jäljellä, niin meinasi epätoivo iskeä. :D Sen jälkeen tosin aika tuntui menevän jo paljon nopeammin.
Kotona söin ruokaa ja lähdin treeneihin. Kävelin 4km Karhunkorven koululle, jossa Ramil oli pitkästä aikaa vetämässä treenit. Siinä onkin aivan loistava valmentaja! Seuramme paras ja hän on henkilökohtaisesti mulle kuin puuttuva isoveli. Huippuhyvät treenit olivat, tehtiin poomsea(=liikesarja) ja perustekniikkaa.
Treenien jälkeen kävelin vielä kotiin. Sitten olinkin kyllä ihan valmis jo menemään nukkumaan, mutta suihkun ja veljen kanssa puhelimessa höpötyksen takia nukkumaanmeno venyi melkein yhteen. :D
Lisäksi on mainittava, että sinnikäs tyttöystäväni sai Kandintyönsä palautettua. Reilut 30 sivua tekstiä, ei huonosti. :P

Tänään oli töissä tosi kiva päivä, mutta tuo ilman kosteus ei ole kiva asia. :/ Koko päivän tuntui siltä, että pian ukostaa. Mutta ei ainakaan vielä ole jyrissyt, enkä uskokaan, että enää jyrisee. :)
Tämä ilta menee Housea katsellessa ja jäätelöä syödessä. :P

Pääsiäisloma menee pyykkiä pestessä ja lenkkeillessä. Huomenna olen menossa kaverini kanssa lenkille aamusta ja lauantaina tyttöystäväni veljen kanssa. :) Alkaa näin ihan kunnolla lenkkeilykausi.

Nyt voisin itse asiassa kertoa tässä samalla lenkkeilyinnostuksestani.
Olen aina tykännyt käydä lenkillä, mutta kun veljeni muutti seitsemän vuotta sitten pois kotoa, on lenkkeily ollut aika yksinäistä puuhaa. Olen juossut aika satunnaisesti viime kesään asti, kunnes aloitin sen ihan tosissani.
Koko viime kesän juoksin 30-40km viikossa ja syyskuussa kävimme veljeni kanssa juoksemassa Midnight Runin, johon olemme menossa tänäkin vuonna. Lisäksi 21.5. on eXtreme Run, johon meidän on molempien tarkoitus osallistua.
Lenkkeily on kivaa ja mieltärauhoittavaa ajanvietettä, ainoa vain, ettei lenkkikaveria ole oikein tahtonut löytyä. Ihmiset ovat liian laiskoja ja tietokoneriippuvaisia, etteivät lenkilläkään edes käy. Toinen on itsensä vähättely, ettei pysy muka mun perässä kun kunto on huonompi. Vaikka tykkäänkin kovaa juosta, niin se johtuu vain siitä, ettei ole kaveria säätelemässä sitä vauhtia. Pitäisi juosta paljon rauhallisemmin, mitä yleensä juoksen.
Viime syksynä ostin ensimmäiset juoksutrikooni ja lisäksi ostin aivan sikamageet lenkkarit, joista pari kuvaa tässä:


Mun mielestä ainakin ihan kipeen hienon väriset! :P Vielä kun löytäisi suunnilleen samaa sävyä olevan juoksutakin, niin olisi loistavaa! :)

Mutta nyt katsomaan sitä Housea. Kiva, jos jaksoitte lukea tähän asti. :)

-Jari

19. huhtikuuta 2011

'Cause when love breaks the promise. The heart has to keep..

Hei vain!

Pahoittelen nyt jo heti, että edellisestä postauksesta on kulunut jo liian monta päivää, harmittelen sitä itsekin, koska tarkoitus oli kirjoittaa se lenkkiblogi heti, mutta sekin jäi, eikä tämäkään ole se. :D
Kello on 7.18 ja mun täytyisi lähteä pian töihin.

Torstaina menin kuin meninkin treeneihin ja oli itse asiassa tosi hauskaa. Nenä oli tukossa, mutta ei sen väliä. Treenattiin potkuja, eikä mulla oikein kulkenut sillä kertaa. Edellisestä oikeasta ottelutreenistä kun oli kulunut jo jonkin aikaa.

Perjantaina ei kauaa ehtinyt kotona olla töiden jälkeen, ennen kuin piti lähteä Maaniitulle kasaamaan ottelualueita ja hoitamaan muita käytännön järjestelyjä. Mutta se oli vain kivaa. Meitä vain ei ollut kovin montaa, joten lupauduin samalla osallistumaan myös lauantaina itse kisojen järjestelyyn. Lauantaina olisi ollut myös Lapsimessut, joissa veljeni oli töissä. Lisäksi treenikaverillani olisi ollut vatsatanssiesitys Savoy-teatterissa ja Lindan kahden veljen syntymäpäiväjuhlatkin olisivat olleet lauantaina, mutta minä menin kisoihin.

Lauantai meni siis kokonaan kisoissa. Olin Maaniitulla puoli kahdeksalta ja lähdin kotiin puoli kymmenen aikoihin illalla. Mun tehtävänä oli olla kolmosalueen tietokoneenkäyttäjä, eli kirjasin kaikki varoitukset ja lisäpisteet ja keskeytin tulostaulun kellon aina kun tuomari sitä vaati. Näin yleisölläkin oli reaaliaikainen tieto, mitä kehässä tapahtuu. Kun kolmosalue päätti toimintansa yhden aikaa, kerkesin olla toimeettomana parikymmentä minuuttia kun mut jo kutsuttiin keskuspöydälle hoitamaan samaa tehtävää. Olin siinä sitten kisojen loppuun asti.
Mut myös kutsuttiin tuomarikoulutukseen, mutta samana päivänä olisi seuramme järjestämä leiri. Joten katsotaan nyt, mitä päätän tehdä.

Sunnuntaiaamuna pesin pyykkiä ja siivoilin parvekettani. Kävin myös äänestämässä ja ihailin, kuinka upea ilma ulkona olikaan. Nyt kun vaalit ovat menneet, niin voi jo paljastaa, että äänestin numeroa 95, eli Outi Mäkelää. Hän pääsi eduskuntaan nyt toistamiseen.
Siivoiltuani ja syötyäni ruoan, oli aika lähteä Lindan kanssa kohti Helsinkiä ja Idols-finaalia.
Kävimme Subwayssa syömässä Idols-subit ja kävelimme Linnanmäen Peacock-teatteriin. Mua häiritsi kovasti se, kun lipussa luki, että salissa on oltava klo 17.00 mennessä ja ovet avautuivat vasta 17.01. Siinä sitten ihmiset valuivat sisään ja kello oli jo melkein puoli kuusi, jolloin ohjelman piti alkaa. :D
Esitykset olivat upeita ja mainoskatkojen aikana meitä viihdytti Stand Up- koomikko Ismo Leikola. Aivan hulvattoman hauskoja juttuja siitä, kuinka epäloogisia jotkut biisit ovat.
Kuten esimerkiksi Anna Hanskin Kotiviini.. "Tein sulle kotiviinin mansikoista vain.". Eli vain mansikoista. Mutta heti perään laulussa mennään, "kirsikoista, omenoista rakkaus rinnassain", eli heti laulaja puhui itsensä pussiin, kun ei tehnyt vain mansikoista sitä kotiviiniä. :D
Esitykset olivat myös huippuhyviä ja Martin laulamasta biisistä on myös tämän postauksen otsikko. Toto - I will remember
Kotimatkalla kun kävelimme Kamppiin, otimme joitain kuvia rannasta. Laitan niitäkin kuvia joskus tänne esille. Nyt ei oikeasti ehdi. :D

Eilen olimme Juhan kanssa vetämässä viimeiset treenit Järvenpäässä. Aika ei vain riitä käydä siellä enää, kun on oma salikin kohta aukeamassa. Itse treenit menivät hyvin, mutta lopussa kun oli kiitosten aika, alkoi pari junnua itkemään.. Se oli koskettavaa huomata, että musta pidetään niin paljon, vaikka korotankin ääntä välillä tosissani. Meinasin itsekin pari kyyneltä vieräyttää.. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Niin myös tämä postaus. Kello on nyt 7.29 ja olen aikataulussa.
Ihana keli ulkona, joten tänään tulee varmasti lämmin päivä.

p.s. Allergia on hanurista!! Nenä tukossa jo viidettä päivää ja silmiä kutittaa. EI kiva!!
Mukavaa työ-/koulupäivää kaikille! <3

- Jari

14. huhtikuuta 2011

Now I see the writing on the wall... Paranoia or perception?

Heiii!!

En ole toviin kirjoitellut, mutta nyt sitten taas kirjoittelen. :)
Tän postauksen aihe on juokseminen, mutta ennen kuin kerron juoksemisen ja minun suhteestani, kerron viime päivien tapahtumista pikaisesti. :)

Linda oli sunnuntaina kyläilemässä. Katsottiin Merlin, kaksi jaksoa Erikoisrajajääkäreitä ja Idols. Meidän molempien mielestä Hennariikan olisi pitänyt pudota, vaikka hän kauniisti lauloikin ja paremmin kyllä kuin Stina. Mutta kokonaisuutena Stina on huomattavasti parempi laulaja kuin Hennariikka. Noh, näin kävi ja ensi sunnuntaina mennään kannustamaan paikan päälle Alia, Hennariikkaa, Marttia ja Ilpoa. Vaikea kyllä sanoa, kuka voittaa. Tosi kiva sekin, että ensi jaksossa jokainen laulaa kaksi kappaletta. :) Nähdään siis enemmän esityksiä!!

Maanantaina oli ihan mukava työpäivä, mutta olin vaan tuttuun tapaani hirmu väsynyt, koska olin mennyt nukkumaan vasta joskus kahdelta ja heräsin sitten kuudelta. Eli ei paljoa tullut nukuttua.
Illalla mentiin Juhan kanssa taas Järvenpäähän vetää treenejä. Toiseksi viimeinen kerta, kun mentiin. Junnutreenien vetäminen on todella, todella haastavaa, sillä osaa kiinnostaa vain hippa ja kinuski, osa sentään haluaa treenatakin. Saan käyttää niin paljon ääntä treeneissä, että kärsin käheästä äänestä koko loppuviikon. :(

Tiistaina chillasin vain kotona ja join lämmintä teetä, jotta maanantain huutamisesta syntynyt kurkkukipu vähän edes hellittäisi - no, ei hellittänyt. :D Katelin myös Rakkauden anatomiaa.
Blackmore's Nightin liput tulivat postissa!!! JEI! Syyskuussa täytyy sit vain muistaa, mihin kaappiin laitoin ne. :P

Eilen katselin taas lisää Rakkauden anatomiaa ja sain sen loppuun. Voin kertoa, että ärsyttää SUURESTI, että tuotantokaudet päättyvät ns. kesken kaiken ja tosi tyhmäänn kohtaan. Sama on kaikkien sarjojen kanssa. No, onneksi minulla on vielä Housen viides tuotantokausi DVD-boksilla, joten aloitin sitä katsomaan vielä illalla.


Tänään maksoin opettajien Tallinnanreissun (mennään pariksi viikoksi Tallinnaan toukokuun puolivälissä) ja liityin Vihti Golf Clubin jäseneksi. :) Illalla treenaamaan, jos suinkin kykenen. Ääni on maassa, mutta jos oon huutamatta, niin kai sitä pystyy.

Tästä tuli nyt niiiin pitkä postaus, että taidan tehdä uuden postauksen siitä juoksusta myöhemmin. Nyt täytyy tehdä ruokaa ja katsoa Housea, ennen kuin lähtö tulee treeneihin.

¡Hasta luego calientes! <3
-Jari

10. huhtikuuta 2011

We will all grow older, but with you here I'll die slower

No niin, ei ihan heti tullutkaan uutta postausta. Piti vähän säätää noiden kuvien kanssa. :)
Mutta tässä tosiaan Jaria vuosien varrelta.
p.s. Allekirjoittanut ei vastaa kyyneleistä, joita mahdollisesti vuodatatte seuraavien kuvien suloisuuden takia. :P

Keväällä 1984 - Tästä se ajatus sitten lähti. :D
 
Syksyllä 1984 äitini selässä
 Kesällä 1985 isäni sylissä

Kesällä 1989 - Meidän Lada
 Keväällä 1991 - Eskarin kanssa metsässä
 Kesällä 1993
Syksyllä 1994 - Kikkarapäinän neljäsluokkalainen
Syksyllä 1996 - Viimeistä vuotta ala-asteella
Syksy 1998 - 8-luokkalainen
 
Kesällä 1999 - Virallinen rippikuva


Syksy 2000 - Lukion aloittanut baby face


Syksy 2001 - Wanha


Kevät 2004 - Tuore ylioppilas
Kesä 2005 - Takana liki vuosi armeijan vihreissä


Syksy 2006
Syksy 2007
Syksy 2008 - Kauluspaitainen 24- vuotias


Syksy 2009


Syksy 2010 - Takaisin 1989 hiustyyliin


When the blazing sun is gone, When he nothing shines upon..

Heiii!

Eli parin postauksen jälkeen, takaisin Jewelin biiseihin. Tosin, tämä otsikko ei ole varsinaisesti Jewelin laulu..
Pätkä on Twinkle twinkle little star- kappaleesta. Suomalaisttain Tuiki tuiki tähtönen. :)

Viikonloppu on ollut aika tylsä. Perjantaina en tehnyt töiden jälkeen hirveästi mitään. Katsoin telkkaria ja söin liikaa suklaata. :D Ei tullut veronpalautuslappua vielä, ehkä ensi viikolla. Mielenkiinnolla odotan, tuleeko kuinka kovasti mätkyjä.. Viime vuonna sain ensimmäistä kertaa miinusmerkkisen lappusen kotiin, onneksi matkakustannukset pelastivat ja sain jouluna edes pikkuisen rahaa.
Eilen pelasin Sims3:sta pariinkiin otteeseen ja katselin muutamia jaksoja Rakkauden anatomiaa. Ennen kuin kaupat menivät kiinni, oli pakko käydä kaupassa ostamassa Aino-jäätelöä.. :P Harmi. että kaikki parhaat oli jo loppu, mutta ostin uuniomenan makuisen paketin. :) Sitten laitoin vain sekaan aitoa kaakaojauhoa ja nams! :P Söin koko paketin kerralla. :P Illalla katsoin vielä Biisikärpäsen ja Selviytyjät. Melko tylsä päivä siis eilenkin.

Tänään oon kerennyt pestä pari koneellista pyykkiä ja vielä pitäisi imuroida ja tiskata ennen kuin Linda tulee kylään. En katsonut eilen Merliniä, koska Linda missasi sen ja katsomme sen sitten yhdessä, kuten katsomme myös Idolsin. Viikon päästä muuten oon itse siellä katsomossa! ;)
Niin ja otin muuten valokuvia mun koulu- ja työkuvista ja teen niistä heti tämän postauksen perään postauksen, josta sitten näette, miten olen muuttunut.

Laitetaan tähän loppuun vielä video biisiin, jota olen kuunnellut myös melko aktiivisesti tässä viime päivinä:


-Jari<3

7. huhtikuuta 2011

Is this happening? Is this fantasy?

WOOAAAAAHHH!

Blackmore's Night tulee Suomeen 20.9.2011!!!

Blackmore's Night on renessanssihenkinen folk rock -yhtye, jonka perusti englantilainen kitaristi Ritchie Blackmore yhdessä vaimonsa Candice Nightin kanssa(joka toimii myös yhtyeen vokalistina) sen jälkeen, kun hän oli lopullisesti hajottanut vanhan hard rock -yhtyeensä Rainbow'n vuonna 1997. Yhtyeen nimi muodostuu pariskunnan sukunimistä.

Siis ette voi uskoa, kuinka paljon mä tykkään tosta bändistä!! Ennen kuin tutustuin Lindaan kunnolla, en kuunnellut kuin Backstreet Boysia, Westlifea, Ronan Keatingia, poikapändejä ja muita hempeitä biisejä. :D Mut sit Linda tutustutti mut Sonata Arcticaan(keikka 28.4. Nosturissa!!!), Blackmore's Nightiin, Kamelotiin ja äääää, kaikkiin hyviin bändeihin. Kuuntelen kyllä edelleen niitä hempeilybiisejäkin, kuten varmaan ootte huomanneetkin, mutta kuuntelen nykyisin myös muunlaista musiikkia! :))
Ja itse asiassa, mun ja Lindan biisi on Blackmore's Nightin Village lanterne.. <3
Kuunnelkaa tää, ette varmaan paljoa tykkää, mut mä rakastan tätä:

Oon niiiiin iloinen, onnellinen ja innoissani!! Oispa jo syyskuu!!! <3<3

<3:lla, Jari

6. huhtikuuta 2011


Mä niin tykkään tosta biisistä!! :)

They built you a cage of diamonds and gold
most beautiful place for you to grow old
They brought you the moon and served you the lie
and all that you wanted was freedom to fly

It's heavy
but you are not the only one
who's tired of giving
afraid of the oblivion
Could it be that your curse is a bliss?
But the crown on your head never felt this heavy

Harness your rage, take a leap of faith
to claim back your soul before it's too late
Show them no fear, sing them goodbye
Leave all but your heart and you're free to fly

It's heavy
but you are not the only one
who's tired of giving
afraid of the oblivion
Could it be that your curse is a bliss?
But the weight of the wolrd never felt this heavy

Take the evident leap of faith
Don't you be afraid

It's heavy
but you are not the only one
who's tired of giving
afraid of the oblivion
Could it be that your curse is a bliss?
But the cross that you bear never felt this heavy

You are not the only one
who's tired of living
afraid of the oblivion
Cause the crown on your head, the smile that you wear
the cross that you bear never felt this heavy

The crown on your head never felt this
heavy

It seems far away but there once was a day. It was grey in a world without you..

Hei taas, Jari täällä..

Eilen oli laiska olo, olin vain koneella ja facebookissa. Teki mieli pelata Sims3:sta, mutta en sit muistanut. :P
Punttejakin piti nostella, mut oli koko päivän semmoinen vetelä olo. No, tänään sitten syy paljastui, oon kai flunssassa. Päätä särkee, nokka tukossa ja kurkkukin on kipeä. Joten loppuviikon ainakin olen treenaamatta. Toivottavasti ei kestäisi kauaa tämä. Just kun tänään piti mennä BJJ-treeneihin pitkästä aikaa. No, mun kyynärpää on kyllä edelleen kipeä ja ootan radiologin soittoa, niin sais tietää, onko siellä luunsiruja ja tuleeko siis leikkaus ihan.
Mulla särkee päätä kyllä ihan senkin takia, että ihmisillä mun ympärillä on huolia, enkä tiedä, mitä muuta voisin tehdä kuin kuunnella. Haluaisin tehdä niin paljon enemmänkin.

Eilen oli niiiin kaunis päivä ja lämmintäkin vielä - varjossa +9C°! Kevät tulossa. :) Enää 56 päivää kesäkuuhun. :o Aika menee pelottavan nopeasti.Kohta on kesä ja sitten joulu ja sitten mulla on TAAS synttärit! -,- En tykkää!
Toivottavasti kesällä ois lämmin, eikä sataisi kovasti vettä. Haluan golfaamaan veljeni kanssa ja haluan golfata paljon! Isäni kanssa en ole pelannut pariin vuoteen, joten sekin pitää kokea tulevana kesänä. Ja tänä kesänä pitää päästä uusillekin kentille pelaamaan. Kytäjä ja Vanajanlinna nyt ainakin. Ja sitten käydään veljen kanssa Virossa pelaamassa. :P

Tästä tuli vähän lyhyempi blogi kuin mitä ajattelin, mutta olkoon. Kohta syömään lihakeittoa, aivan kamala nälkä!!
Kiitti kaikille lukijoille, toivottavasti jaksatte lukea jatkossakin ja kommentoikaa myös!! :)

P.S. Mun kaikki otsikot on Jewelin biiseistä. On vaan niin paras laulaja.<3 Oon viimeisen viikon aikana kuunnellut varmaan 250 kertaa sitä. :P
Tässä yksi mun monista suosikeista:


Kiitos ja kumarrus, Jari<3

4. huhtikuuta 2011

Hey there honeybee Will you give me...sugar?

Hej!

Eilinen meni aika kivasti, käytiin Lindan ja Sandran kanssa kirkossa kun siellä oli Sandran kerhon järjestämä kirkko ja seurakuntatalolla oli korvapuusteja ja mehua. :)
No, Sandra ei mitään syönyt tai juonut, joten saatiin Lindan kanssa enemmän pullaa. :P

Loppupäivä sitten meni Rakkauden anatomiaa katsellen. Mun oli tarkoitus katsoa Detroitin pari väliinjäänyttä jaksoa, mutta koska mulla oli netti poikki ja digiboksi on verkossa, niin ei siitä sitten mitään tullut, joten katoin siis Rakkauden anatomiaa.

Tänään oli kiva päivä töissä, en vaan tajua, miten yläasteikäiset lapset eivät osaa pitää välineistään huolta. Milloin on vihko, milloin kirja kotona, läksyt tekemättä ja tullaan kaiken lisäksi myöhään tunnille. Ja mikä pahinta, aikuisia ihmisiä ei kunnioiteta millään muotoa. Ei vaan mee mun pieneen kupoliin.
Joka tapauksessa, työpäivä oli kaikenkaikkiaan ihan kiva.

Kotona en kerinnyt kauaa olla ennen kuin Juha tuli hakemaan mua ja lähdettiin Järvenpäähän vetämään treenejä. Juuri ennen kuin Juha tuli paikalle, sain tekstiviestin, että olen voittanut kaksi lippua Idols-finaaliin 17.4. !!!
Maikkarin sivuilla oli kilpailu, jossa piti yhdistää idolin nimi ja hänen lapsuudenkuvansa. Hyvä tuuri ja siispä mennään ensi viikon sunnuntaina Lindan kanssa katsomaan Idolsia. :D
Loistavaa on myös se, että 28. päivä on Sonata Arctican keikka Nosturissa. Ollaan Lindan ja Niinan kanssa odotettu sitä jo useamman kuukauden. :) Aivan loistava bändi, varsinkin livenä!!

No, vedin siis treenit ensin junnuille ja meinasi mennä hermot. Joka viikko saa sanoa samasta asiasta, tehkää tämä näin, ei näin, eikä mitään hyötyä. Punnerrutin heitä sitten jonkin verran. Ei kai 60 punnerrusta ole liikaa 5-8- vuotiaille? :D:D Junnutreenien jälkeen ääni oli niin käheänä huutamisesta, etten tiennyt, miten pystyn vetää vielä aikuisten treenit perään. Luojan lykky, että nämä aikuiset ovat hyviä kuuntelijoita. Ei tarvinnut ääntään korottaa. :P
Takastulomatkalla käytiin Juhan kanssa kaupassa ja hän sitten päätti tyjentää pelikoneen. :D Muutamalla eurolla vajaa 40 euroa ulos.

Mutta tällaista tällä kertaa.
Kiitos jälleen ja kuulumisiin.
<3:llä, Jari

3. huhtikuuta 2011

Let the phone ring, let's go back to sleep..

Just tuolta musta tuntui tänä aamuna.. Oon nukkunut monta yötä tosi huonosti, osittain omaa tyhmyyttäni, kun en mene ajoissa nukkumaan. Koneella pitää kukkua yömyöhään ja sitten ihmettelen, kuinka olen ihan väsynyt päivällä.
Toinen syy väsymykseeni on se, että näen kamalia painajaisia useita kertoja viikossa. Unessa on minun lisäkseni aina vain yksi ja sama henkilö, jonka tavalla tai toisella tapan. Vahingossa tai tahallaan. Näitä unia on jatkunut jo viime vuoden lokakuusta lähtien!
Viimeyönä kuitenkin nukuin ihan kohtalaisen hyvin. Menin jo yhdeltätoista nukkumaan ja heräsin vain kerran painajaisiin. Kävin suihkussa pesemässä hikoiluni pois ja takaisin sänkyyn. Heräsin vasta kahdeksalta.

Viikonloppu on mennyt aika kivasti. Eilen oli aamulla taekwondotreenit ja siellä oli potkuja ja potkuja vain. Sain kolmasti potkaista Emppua(6lk.) päähän. ;) No, ei tietenkään kovaa, mutta sillain, että tajuaa suojata päänsä ja väistää, kun potku tulee. :D
Loppupäivä meni koneella maatessa ja sitten illalla katsoin Biisikärpäsen, Selviytyjät ja Merlinin. Merlin on mun mielestä aivan loistava sarja, harmi, että joutuu aina viikon odottamaan seuraavaa jaksoa. =/

Tänään vois vähäsen siivota, että mahtuu kulkemaan ilman, että täytyy hyppiä esineiden yli. Oon oikeasti suht siisti ihminen, mut viime viikkoina siivoamiseen ei ole vain jäänyt energiaa. Treenaan liikaa siihen nähden, mitä nukun, joten ei ihmekään, että veto on pois.

En usko matalapaineilla ja korkeapaineilla olla ihmiseen mitään vaikutusta, mutta tuo ilma masentaa. -,- On se kiva, kun ei ole pakkasta, mutta voisi se aurinko paistaa tuon tihkusateen sijaan. Ärsyttävää! No, kohta pääsee taas lenkeille ja saa kuntoa vähän kohotettua ennen kesää. Ajateltiin veljen kanssa osallistua eXtreme runiin toukokuun 21. päivä. :)
Oon niin kateellinen Ilonalle(vaihto-oppilaana Ranskassa), kun siellä on kauniit ilmat, aurinko paistaa päivisin ja siellä tarkenee ihan t-paidalla ja shortseilla! :o

Täytyy harkita nyt ihan tosissaan sitä, jos lähtis koko kesäksi Espanjaan. Tää Suomen keli ei vaikuta lupaavalta, eikä kesästä ole ennustetukaan Suomeen kovin lämpimää. Mut täytyy katsella.

Loppuun vielä runonen, jonka oon kirjoittanut vajaa vuosi sitten. Kaipasin mummiani niin paljon ja kaipaan toki edelleen.

Katsoin kasvojasi,
ne olivat arpiset ja ajan runtelemat.

Katsoin käsiäsi,
ne vapisivat ja iho tuntui karkealta.

Katsoin jalkoihisi,
niitä koristivat useat mustelmat ja naarmut.

Katsoin sinua,
sinä olit kaunis ja rakastin sinua.

Rakastan edelleen..
Nuku rauhassa, mummi...

Kiitos. Jari<3

1. huhtikuuta 2011

Swans prepare for their leaving. Can't change what's done it's unforgiven..

Laihuus..

Mitä se on? Ja miksi sitä niin ihannoidaan?

On ymmärrettävää, että maailmalla mallit ovat kauniita ja heillä ei näytä olevan yhtään ylimääräistä vartaloissaan. Muotilehtien sivut ovat pullollaan hoikkia, kauniita naisia, jotka näyttävät onnellisilta. Tosiasia kuitenkin on, etteivät lehtien sivuilla olevat naiset ole sen mallisia, miltä he kuvissa näyttävät. Jokaista kuvaa muokataan niin, että mallin iho näyttää paremmalta, rinnat suuremmilta(ja samankokoisilta) ja vyötärö solakammalta. Se ei siis ole todellista, vaan manipuloitua.
Siksi ihmettelenkin, miksi ihmiset, varsinkin nuoret tytöt, ihannoivat jotakin, joka ei ole edes todellista.

Ymmärrän laihduttamisen tarpeen nuorilla ihmisillä, mikäli he kärsivät merkittävästä ylipainosta. Merkittävä ylipaino on kyseessä silloin kun painoindeksi on yli 30, mutta alle 35.
Tämä taas tarkoittaa esimerkkinä sitä, että 165cm pitkä ihminen painaisi n. 82kg - 95kg.
Painoindeksit eivät ole ehdottomia totuuksia, sillä lihas- ja luumassa ovat ihmisillä yksilöllisiä. Mutta alaraja on erittäin hyvin paikkaansapitävä. Ollakseen normaalipainoinen, 165cm pitkän henkilön olisi painettava VÄHINTÄÄN 51,7kg! Helpompi ja yhtälailla hyvä tapa laskea minimipaino on vähentää omasta pituudestaan(cm) luku 112. Jolloin lukemaksi tulisi 165cm pitkällä ihmisellä 53kg.

Olen huolissani useasta tuntemastani nuoresta tytöstä ja parista pojastakin, jotka eivät syö ja liikkuvat hyvin paljon, jotta saisivat laihdutettua mittoihin, jotka hirvittävät sekä itseäni ja niitä muutamaa ravitsemusterapeuttia, joiden kanssa olen jutellut.
Tällä tavoin laihduttaminen ei
a) onnistu koskaan pysyvästi - kun paastoaminen loppuu, elimistö ottaa normaalia enemmän syödystä ravinnosta talteen, jotta saisi tasapainon kuntoon ja ihminen lihoaa nopeasti
b) poista rasvaa tosiasiassa lainkaan niin tehokkaasti, kuin oikealla tavalla laihduttaminen, sillä kun elimistö ei saa ravintoa riittävästi, alkaa se käyttää lihasmassaa energiantuotannossa ja vaikka henkilö treenaisikin kovaa, menettää hän lihasmassaansa.
c) ole lainkaan terveellistä, sillä vastustuskyky laskee runsaasti ja sydän rasittuu kohtuuttoman paljon ja vaarana on jopa sydämen pettäminen ja kuolema.

Otetaan esimerkki oikeasta elämästä ja oikeasta tavasta laihduttaa.
Mirka(nimi muutettu) on 170cm pitkä ja painaa 77 kiloa. Hänen toiveenaan on laihduttaa 70 kiloiseksi. Hänellä on perushyvä lihaskunto, mutta liikkuu muuten vain satunnaisesti. Hän syö päivän aikana aamupalan, kaksi runsasta ruoka-annosta ja iltapalan. Hän myös napostelee muutaman kerran viikossa.
Ravitsemusterapeutti antaa hänelle seuraavat ohjeet:
1. Hengästyttävää liikuntaa(hölkkä, hiihto, uinti, reipas kävely...) joka päivä n. 30-60 min.
2. Lämpimien aterioiden määrää lisättävä 3-5 kertaan päivässä ja syötävä säännöllisin väliajoin. Ateriakoko pienennettävä noin kolmasosaan normaalista. Rasvan ja suolan määrää tarkkailtava.
3. Välipalaksi kahdesti päivässä jokin hedelmä.
4. Vettä juotava ainakin 1,5 lasillista tunnissa.
5. Napostelua vain yhtenä päivänä viikossa.

Rt. kehoittaa Mirkaa myös tarkkailemaan painonpudotustaan. Viikossa tulisi painoa pudota noin 600-700g. Mikäli painoa putoaa nopeammin, on päivään lisättävä ainakin yksi pieni ateria.
Tällä tahdilla Mirka on ihannepainossaan 10-12 viikon kuluttua.

Syitä tämänkaltaiseen painonpudotukseen:
a) Useat pienet ateriat pitävät huolen siitä, että elimistön energiataso pysyy tasaisena pitkin päivää --> rasva palaa tehokkaammin, eikä lihasmassa vähene.
b) Veden juominen estää elimistöä kuivumasta ja pitää myös näläntunteen pidempään poissa.
c) Laihduttamisen jälkeen painon pitäminen samalla tasolla on helpompaa, kun ruokailutottumukset ovat kunnossa ja ruoka-ajat säännölliset.
d) Unen laatu ei kärsi laihduttamisesta, joten päivän aikana vireystila pysyy pidempään kunnossa.

Se, miksi tällaisen blogin kirjoitin(toivon, että joku myös lukisi tämän), johtuu siitä, että tunnen liikaa ihmisiä, jotka haluavat laihtua ilman todellista tarvetta. Periaatteessa voisin ilmoittaa heidän vanhemmilleen ja/tai sosiaaliviranomaisille, mutta yritän ensin saada heidät itse tajuamaan, mitä tekevät itselleen. Jos tämä ei auta, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa asiasta jollekin, joka ottaa sen kovemmin käsin vastaan.
Toinen syy on se, että suvussani on useammalla ollut anoreksia ja aika tarkalleen 10 vuotta sitten hyvä ystäväni kuoli yrittäessään laihduttaa. Hän ei syönyt käytännössä mitään, kävi ylipitkillä lenkeillä ja treenasi miten ikinä keksikin. Hän oli kuollessaan täysin normaalipainoinen, 60kg. Kuolinsyyksi todettiin, ettei sydän kestänyt niin kovaa rasitusta niin pienellä energiamäärällä.

Tarinan opetus on, että ainoa oikea tapa laihduttaa, on syödä terveellisemmin ja liikkua oikeassa suhteessa syömiseensä nähden. Jos syöt vähän, et myöskään liiku. Jos liikut paljon, myös ruokaa tarvitaan enemmän.

R.I.P. Vera-Maria Lampinen 14.6.1984 - 27.4.2001

Kiitos, Jari<3